Nykyään yhä useampi suomalainen yrityssivusto käännetään myös muille kielille. Yleisimmät kielet ovat tietenkin ruotsi ja englanti. Eri kieliversiot avaavatkin mahdollisuuksia laajentaa asiakaskuntaa Suomen rajojen ulkopuolelle. Samalla myös voidaan moninkertaistaa sivuston liikennemäärät, kun saadaan uusia avainsanoja, joihin sisältöä voidaan kohdentaa.
Mitä asioita monikielisen sivuston hakukoneoptimointi vaatii? Asia voi käydä yllättävänkin monimutkaiseksi, etenkin jos kyseessä on laaja sivusto, jossa on paljon toiminnallisuuksia. Käydään tässä kirjoituksessa läpi muutama tärkeä seikka, joka tulee huomioida monikielisen sivuston toteutuksessa.
Ennen uusien kieliversioiden luomista
Ennen kuin yrityksessäsi innostutaan laajentamaan sivusto kymmenelle eri kielelle, kannattaa hieman miettiä, millaisia resursseja usean eri kieliversion ylläpitäminen vaatii. Löytyykö yritykseltä resursseja:
- Luoda jokaiselle maalle räätälöity sivusto
- Tuottaa sisältöä kaikille eri kielille
- Palvella asiakkaita kaikilla eri kielillä
On ensisijaisen tärkeää, että sivuston sisältö on räätälöity juuri kyseisen maan kohdeyleisölle. Sivun sisällön pitäisi siis puhutella juuri kohdemaan kulttuurista tulevia ihmisiä. On myös hyvä huomioida, että kaikissa maissa Google ei ole suosituin hakukone.
Hakusanatutkimus
Pitäisi olla sanomattakin selvää, että tekstisisällön tulee olla käännettynä myös paikalliselle kielelle. Jos haluat saada hakuliikennettä Ruotsista, kirjoita sisältösi ruotsiksi. Jotta tiedetään, mitä asioita ja millä termeillä ihmiset kyseisessä maassa etsivät, täytyy tehdä hakusanatutkimus paikallisella kielellä ja tuottaa sisältöä näihin sanoihin kohdennettuna.
Miten autetaan Googlea ymmärtämään, minkä maan yleisölle sivuston sisältö on tarkoitettu?
Jotta voidaan nousta korkealle Googlessa juuri oikeilla maassa tehdyillä hakukyselyillä, täytyy meidän auttaa Googlea ymmärtämään mahdollisimman selkeästi, mihin maahan haluamme sivustomme sisällön kohdentaa. Google käyttää seuraavia signaaleja lokaation päättelemiseen:
- Maatunnus URL-osoitteessa. Esimerkiksi .fi -päätteinen osoite sitoo domainin Suomeen, .se taas Ruotsiin, ja on siten vahva signaali Googlelle kohdemaasta.
- Jos ylätason verkkotunnus on geneerinen (esim. .com tai .org), voit käyttää Google Search Consolen Hakuliikenne > Kansainvälinen kohdentaminen -työkalua ja määrittää, mihin maahan sivuston sisältö on kohdennettu.
- Palvelimen sijainti voi myös olla Googlelle yksi signaali, joskaan ei enää nykyään niin tärkeä kuin joskus aikaisemmin. Eli jos palvelin sijaitsee Ruotsissa, voi Google pitää sitä yhtenä signaalina siitä, että sisältö on tarkoitettu niille, jotka googlettavat Ruotsissa.
- Sisältö. Jos sisältö on kirjoitettu paikallisella kielellä tai jos sisällössä käytetään paikallisia osoitteita ja puhelinnumeroita sekä valuuttaa yms. ovat ne vahvoja signaaleja Googlelle sivuston kohdeyleisöstä.
- Sivuston ulkoiset tekijät. Pääasiassa se, saako sivusto paljon linkkejä paikallisilta sivustoilta.
URL-osoitteiden rakenne
Monikielisen sivuston URL-osoitteiden rakenne kannattaa suunnitella ennen toteutusta. Tähän on käytännössä kolme fiksua vaihtoehtoa, joissa kussakin on omat plussat ja miinukset:
Oma ylätason verkkotunnus eri kielille
Yksi tapa toteuttaa monikielinen sivusto, on varata jokaiselle tarvitulle kielelle omalla maatunnuksella varustettu verkko-osoite.
Eli esimerkiksi:
www.verkkosivut.fi -> suomenkielinen sivusto
www.verkkosivut.se -> ruotsinkielinen sivusto
Hyvä puolet
- Käyttäjäystävällinen, ihmiset klikkaavat itsensä Googlesta mieluummin sivustolle, jolla on oman maan maatunnus.
- Auttaa hakunäkyvyyteen kohdemaassa. Esimerkiksi .fi-päätteiset sivustot saavat pienen edun hakutuloksissa suomenkielisillä hakukyselyillä, koska domainin pääte on suomenkielinen.
Huonot puolet
- Ulkoinen linkitys ei auta kaikkia domaineja. Esimerkiksi suomenkieliseen sivustoon tulevat ulkoiset linkit eivät auta ruotsinkielisen sivuston näkyvyyteen.
- Kallista ylläpitää
- Kaikkia osoitteita ei välttämättä ole saatavilla
Omat alidomainit eri kielille
Toinen tapa toteuttaa URL-rakenne on käyttää geneeristä ylätason verkko-osoitetta ja jakaa kieliversiot omiin maatunnuksellisiin alidomaineihin:
fi.verkkosivut.com -> suomenkielinen sivusto
se.verkkosivut.com -> ruotsinkielinen sivusto
Hyvä puolet
- Helpompi toteuttaa
- Vaatii vähemmän resursseja
- Mahdollistaa usean verkkopalvelimen käyttämisen, eli voidaan käyttää suomenkieliselle sivustolle Suomessa sijaistevaa palvelinta ja ruotsinkieliselle sivustolle Ruotsissa sijaitsevaa palvelinta.
Huonot puolet
- Alidomain ei aina välttämättä saa kaikkea päädomainin linkkivoimaa.
- Käyttäjäystävällisyys, ihmiset klikkaavat mieluummin sivustolle, jolla on oman maan maatunnus ylätason verkkotunnuksessa.
- Ei toimi yhtä vahvana signaalina hakukoneille sivuston paikallisuudesta kuin maatunnuksellinen osoite.
Omat alikansiot eri kieliversioille
Kolmas vaihtoehto on käyttää geneeristä ylätason verkkotunnusta ja jakaa kieliversiot omiin alikansioihinsa:
verkkosivut.com/fi/ -> suomenkielinen sivusto
verkkosivut.com/se/ -> ruotsinkielinen sivusto
Hyvä puolet
- Paras ratkaisu ulkoisen linkityksen ja domainin auktoriteetin vahvistamisen kannalta. Kaikki kieliversiot ovat samassa domainissa ja yhden osion saadessa linkkejä koko domain vahvistuu.
- Helppo toteuttaa.
- Halpa ylläpitää.
Huonot puolet
- Käyttäjäystävällisyys: ihmiset klikkaavat mieluummin sivustolle, jolla on oman maan maatunnus.
- Ei toimi yhtä vahvana signaalina hakukoneille sivuston paikallisuudesta kuin maatunnuksellinen osoite.
- Kaikki kieliversiot täytyy ylläpitää samalla verkkopalvelimella.
Href-lang tagit
Google käyttää rel=”alternate” hreflang=”x” html attribuutteja signaalina siitä, mikä sivu kuuluu näyttää minkäkin kielisellä hakukyselyllä.
Merkintää kannattaa käyttää, jos sisältö sivuilla on käytännössä samaa, mutta vain käännetty eri kielelle. Näin Google ymmärtää paremmin sivujen välisen suhteen ja sen, että sivut ovat toisensa vastineita eri kielillä.
Tämä voidaan toteuttaa kolmella tapaa:
- HTML linkkielementtinä sivuston <head> osiossa. Esimerkiksi sivun http://verkkosivu.com/fi/ lähdekoodissa voisi olla merkintä <link rel=”alternate” hreflang=”se” href=”http://verkkosivu.com/se/”>, jolla kerrottaisiin ruotsinkielisen sivun osoite.
- HTTP headerissa. Google indeksoi myös tiedostoja, jotka ei pohjaudu HTML:ään, esim. PDF-dokumentteja, ja näistäkin voi tietysti olla eri kieliversioita. Tällöin kieliversiot voi ilmiottaa HTTP-headerissa tähän tapaan: Link: <http://verkkosivu.com/se/>; rel=”alternate”; hreflang=”se”
- Sivustokartassa. Ohjeet sivustokartan rakenteeseen löytyy esimerkiksi täältä.
Kuka hakukoneoptimoinnin tekee?
Hakukoneoptimointi on sivuston jatkuvaa kehittämistä, joka koostuu monista palasista, kuten:
- Tekninen ylläpito
- Hakusanojen kartoittaminen ja oikeanlaisen sisällön luominen
- Linkkien hankkiminen
Näissä on tekemistä jo yksikielisellä sivustollakin, saatikka jos laajennetaan uusille kielille ja halutaan oikeasti panostaa sivuston näkyvyyteen myös uusilla markkinoilla. Kannattaako siis kaikki tehdä itse, vai kannattaako ostaa SEO-palveluita esimerkiksi paikalliselta palveluntarjoajalta?
Jos olet kallistumassa jälkimmäisen puoleen, selvitä potentiaalisen yhteistyökumppanin taustat ja varmista, että he tekevät hakukoneoptimointia vaarantamatta sivustosi mainetta hakukoneissa. Jaakko on kirjoittanut aikaisemmin blogiimme listan, mitä kannattaa kysyä, jos aikoo palkata SEO-yrityksen.
Siinä muutamia oleellisia seikkoja, jotka kannattaa huomioida monikielisen sivuston hakukoneoptimoinnissa. Aiheesta löytyy lisää tietoa esimerkiksi Googlen omasta blogista. Mikäli haluat lisää ilmaisia vinkkejä digitaalisesta markkinoinnista ja hakukoneoptimoinnista, liity sähköpostilistallemme tuosta oikealta.
